röykkiö

Suomi

Substantiivi

röykkiö (3)

iso kasa
Hänen työpöydällään on kokonainen röykkiö kirjoja.
erään perinteisen rakentamistavan mukainen perustus, joka on kasa isoja kiviä joiden varassa rakennuksen toinen pääty lepää

Ääntäminen

IPA: /ˈrøy̯kːiø/
tavutus: röyk‧ki‧ö

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	röykkiö	röykkiöt
genetiivi	röykkiön	röykkiöiden röykkiöitten
partitiivi	röykkiötä	röykkiöitä
akkusatiivi	röykkiö; röykkiön	röykkiöt
sisäpaikallissijat
inessiivi	röykkiössä	röykkiöissä
elatiivi	röykkiöstä	röykkiöistä
illatiivi	röykkiöön	röykkiöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	röykkiöllä	röykkiöillä
ablatiivi	röykkiöltä	röykkiöiltä
allatiivi	röykkiölle	röykkiöille
muut sijamuodot
essiivi	röykkiönä	röykkiöinä
translatiivi	röykkiöksi	röykkiöiksi
abessiivi	röykkiöttä	röykkiöittä
instruktiivi	–	röykkiöin
komitatiivi	–	röykkiöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	röykkiö-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Synonyymit

läjä, (vanhentunut) roukkio, pino

Yhdyssanat

hautaröykkiö, jääröykkiö, kiviröykkiö, röykkiöhautaus

Aiheesta muualla

röykkiö Kielitoimiston sanakirjassa
röykkiö Tieteen termipankissa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=röykkiö&oldid=4657744”