rubiini
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaarubiini (6)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrubiːni/
- tavutus: ru‧bii‧ni
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rubiini | rubiinit |
| genetiivi | rubiinin | rubiinien rubiineiden rubiineitten |
| partitiivi | rubiinia | rubiineita rubiineja |
| akkusatiivi | rubiini; rubiinin |
rubiinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rubiinissa | rubiineissa |
| elatiivi | rubiinista | rubiineista |
| illatiivi | rubiiniin | rubiineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rubiinilla | rubiineilla |
| ablatiivi | rubiinilta | rubiineilta |
| allatiivi | rubiinille | rubiineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rubiinina | rubiineina |
| translatiivi | rubiiniksi | rubiineiksi |
| abessiivi | rubiinitta | rubiineitta |
| instruktiivi | – | rubiinein |
| komitatiivi | – | rubiineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rubiini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaalatinan kielen sanasta rubeus ('punainen')
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- rubiini Kielitoimiston sanakirjassa