Katso myös: Rumba
Wikipedia
Katso artikkeli Rumba Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rumba (10)

  1. Kuubasta peräisin olevaa paritanssi ja siihen liittyvä hidastempoinen musiikki
  2. (kuvaannollisesti, arkikieltä) touhu, metakka
    Tuotteiden palautus on oma rumbansa yrityksille mutta myös kuluttajille – monta keinoa järkevöittää palautuksia (karjalainen.fi)
    Siel oli kauhee rumba pääl.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrumbɑ/, [ˈrʷumbɑ̝]
  • tavutus: rum‧ba

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rumba rumbat
genetiivi rumban rumbien
(rumbain)
partitiivi rumbaa rumbia
akkusatiivi rumba;
rumban
rumbat
sisäpaikallissijat
inessiivi rumbassa rumbissa
elatiivi rumbasta rumbista
illatiivi rumbaan rumbiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rumballa rumbilla
ablatiivi rumbalta rumbilta
allatiivi rumballe rumbille
muut sijamuodot
essiivi rumbana rumbina
translatiivi rumbaksi rumbiksi
abessiivi rumbatta rumbitta
instruktiivi rumbin
komitatiivi rumbine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rumba-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

rumba-bolero, valitusrumba

Aiheesta muualla muokkaa

  • rumba Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

rumba (monikko rumbas)

  1. rumba (tanssi)

Liittyvät sanat muokkaa

Vaihtoehtoiset kirjoitusasut muokkaa

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

rumba f.

  1. rumba (tanssi)
  2. juhliminen

Aiheesta muualla muokkaa

  • rumba Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rumba yl. (1) (yks. määr. rumban [luo], mon. epämäär. rumbor [luo], mon. määr. rumborna [luo])

  1. rumba (tanssi)