touhu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ou̯hu/
- tavutus: tou‧hu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | touhu | touhut |
genetiivi | touhun | touhujen |
partitiivi | touhua | touhuja |
akkusatiivi | touhu; touhun |
touhut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | touhussa | touhuissa |
elatiivi | touhusta | touhuista |
illatiivi | touhuun | touhuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | touhulla | touhuilla |
ablatiivi | touhulta | touhuilta |
allatiivi | touhulle | touhuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | touhuna | touhuina |
translatiivi | touhuksi | touhuiksi |
abessiivi | touhutta | touhuitta |
instruktiivi | – | touhuin |
komitatiivi | – | touhuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | touhu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. puuha, homma, hyörinä; innokas tai toimelias puuhailu, joka ei aina tuota mitään tulosta
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- touhu Kielitoimiston sanakirjassa