touhu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ou̯hu/
- tavutus: tou‧hu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | touhu | touhut |
| genetiivi | touhun | touhujen |
| partitiivi | touhua | touhuja |
| akkusatiivi | touhu; touhun |
touhut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | touhussa | touhuissa |
| elatiivi | touhusta | touhuista |
| illatiivi | touhuun | touhuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | touhulla | touhuilla |
| ablatiivi | touhulta | touhuilta |
| allatiivi | touhulle | touhuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | touhuna | touhuina |
| translatiivi | touhuksi | touhuiksi |
| abessiivi | touhutta | touhuitta |
| instruktiivi | – | touhuin |
| komitatiivi | – | touhuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | touhu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. puuha, homma, hyörinä; innokas tai toimelias puuhailu, joka ei aina tuota mitään tulosta
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- touhu Kielitoimiston sanakirjassa