hyörinä

Suomi

Substantiivi

hyörinä (12)

vilkas touhu; kuhina
Kun laivat saapuivat, alkoi satamapaikoissa vilkas hyörinä.

Muurahaiskeossa hyörinä kävi vilkkaana, vaikka oli jo myöhäinen yö.

Ääntäminen

IPA: /ˈhyø̯rinæ/
tavutus: hyö‧ri‧nä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hyörinä	hyörinät
genetiivi	hyörinän	hyörinöiden hyörinöitten (hyörinäin)
partitiivi	hyörinää	hyörinöitä
akkusatiivi	hyörinä; hyörinän	hyörinät
sisäpaikallissijat
inessiivi	hyörinässä	hyörinöissä
elatiivi	hyörinästä	hyörinöistä
illatiivi	hyörinään	hyörinöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hyörinällä	hyörinöillä
ablatiivi	hyörinältä	hyörinöiltä
allatiivi	hyörinälle	hyörinöille
muut sijamuodot
essiivi	hyörinänä	hyörinöinä
translatiivi	hyörinäksi	hyörinöiksi
abessiivi	hyörinättä	hyörinöittä
instruktiivi	–	hyörinöin
komitatiivi	–	hyörinöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hyörinä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. vilkas touhu

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Idiomit

hyörinä ja pyörinä