Substantiivi

muokkaa

kuhina (12)

  1. vilkas ja moninainen liikehdintä
    Muurahaispesässä kävi melkoinen kuhina.
    Torilla kävi kova kuhina, kauppaa käytiin vilkkaasti ja puheensorina täytti ilman.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkuhinɑ/
  • tavutus: ku‧hi‧na

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

vrt. kuhista

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kuhina Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

kuhina

  1. (taivutusmuoto) monikon essiivimuoto sanasta kuha