homma
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhomːɑ/
- tavutus: hom‧ma
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | homma | hommat |
| genetiivi | homman | hommien (hommain) |
| partitiivi | hommaa | hommia |
| akkusatiivi | homma; homman |
hommat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hommassa | hommissa |
| elatiivi | hommasta | hommista |
| illatiivi | hommaan | hommiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hommalla | hommilla |
| ablatiivi | hommalta | hommilta |
| allatiivi | hommalle | hommille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hommana | hommina |
| translatiivi | hommaksi | hommiksi |
| abessiivi | hommatta | hommitta |
| instruktiivi | – | hommin |
| komitatiivi | – | hommine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | homma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaahanttihomma, hommamies, rakennushomma, sivuhomma
Aiheesta muualla
muokkaa- homma Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 235 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10