runoilija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarunoilija (12)
- henkilö, joka kirjoittaa runoja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrunoi̯ˌlijɑ/
- tavutus: ru‧noi‧li‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | runoilija | runoilijat |
| genetiivi | runoilijan | runoilijoiden runoilijoitten (runoilijain) |
| partitiivi | runoilijaa | runoilijoita |
| akkusatiivi | runoilija; runoilijan |
runoilijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | runoilijassa | runoilijoissa |
| elatiivi | runoilijasta | runoilijoista |
| illatiivi | runoilijaan | runoilijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | runoilijalla | runoilijoilla |
| ablatiivi | runoilijalta | runoilijoilta |
| allatiivi | runoilijalle | runoilijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | runoilijana | runoilijoina |
| translatiivi | runoilijaksi | runoilijoiksi |
| abessiivi | runoilijatta | runoilijoitta |
| instruktiivi | – | runoilijoin |
| komitatiivi | – | runoilijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | runoilija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaverbi runoilla + johdin -(i)ja
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka kirjoittaa runoja
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- runoilija Kielitoimiston sanakirjassa