rupia
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
rupia (12)
- useiden maiden rahayksikön nimi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrupiɑ/
- tavutus: ru‧pi‧a
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rupia | rupiat |
| genetiivi | rupian | rupioiden rupioitten (rupiain) |
| partitiivi | rupiaa | rupioita |
| akkusatiivi | rupia; rupian |
rupiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rupiassa | rupioissa |
| elatiivi | rupiasta | rupioista |
| illatiivi | rupiaan | rupioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rupialla | rupioilla |
| ablatiivi | rupialta | rupioilta |
| allatiivi | rupialle | rupioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rupiana | rupioina |
| translatiivi | rupiaksi | rupioiksi |
| abessiivi | rupiatta | rupioitta |
| instruktiivi | – | rupioin |
| komitatiivi | – | rupioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rupia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- hindin रुपीया (rupīyā)
Käännökset muokkaa
Substantiivi muokkaa
rupia
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta rupi
Puola muokkaa
Substantiivi muokkaa
rupia f.