rupla
Katso myös: Rupla |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- Venäjän, Valko-Venäjän ja Transnistrian rahayksikkö, joka jakaantuu sataan kopeekkaan
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈruplɑ/
- tavutus: rup‧la
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rupla | ruplat |
genetiivi | ruplan | ruplien (ruplain) |
partitiivi | ruplaa | ruplia |
akkusatiivi | rupla; ruplan |
ruplat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruplassa | ruplissa |
elatiivi | ruplasta | ruplista |
illatiivi | ruplaan | rupliin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruplalla | ruplilla |
ablatiivi | ruplalta | ruplilta |
allatiivi | ruplalle | ruplille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruplana | ruplina |
translatiivi | ruplaksi | rupliksi |
abessiivi | ruplatta | ruplitta |
instruktiivi | – | ruplin |
komitatiivi | – | rupline- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rupla- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. Venäjän, Valko-Venäjän ja Transnistrian rahayksikkö
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- rupla Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.