rutistaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarutistaminen (38)
- teonnimi verbistä rutistaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rutistaminen | rutistamiset |
genetiivi | rutistamisen | rutistamisten rutistamisien |
partitiivi | rutistamista | rutistamisia |
akkusatiivi | rutistaminen; rutistamisen |
rutistamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rutistamisessa | rutistamisissa |
elatiivi | rutistamisesta | rutistamisista |
illatiivi | rutistamiseen | rutistamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rutistamisella | rutistamisilla |
ablatiivi | rutistamiselta | rutistamisilta |
allatiivi | rutistamiselle | rutistamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rutistamisena (rutistamisna) |
rutistamisina |
translatiivi | rutistamiseksi | rutistamisiksi |
abessiivi | rutistamisetta | rutistamisitta |
instruktiivi | – | rutistamisin |
komitatiivi | – | rutistamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rutistamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rutistamis- |