ruusuke
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- kukkaa muistuttava koriste
- Seinä on peittynyt koiranäyttelyistä saatuista ruusukkeista.
- Britanniassa konservatiivit käyttävät vaalikampanjoinnissa sinistä ruusuketta ja työväenpuolueen kannattajat punaista.
- (arkkitehtuuri) klassistisessa arkkitehtuurissa varsinkin sisäkatoissa käytetty kipsinen pyöreä, reliefimäinen koristekuvio; edellisen muusta materiaalista tehty jäljitelmä
- (kasvitiede) pyöreänä, kukkamaisena muodostelmana kasvavat lehdet
- rusetti
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈruːsukeˣ/
- tavutus: ruu‧su‧ke
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruusuke | ruusukkeet |
| genetiivi | ruusukkeen | ruusukkeiden ruusukkeitten |
| partitiivi | ruusuketta | ruusukkeita |
| akkusatiivi | ruusuke; ruusukkeen |
ruusukkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruusukkeessa | ruusukkeissa |
| elatiivi | ruusukkeesta | ruusukkeista |
| illatiivi | ruusukkeeseen | ruusukkeisiin ruusukkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruusukkeella | ruusukkeilla |
| ablatiivi | ruusukkeelta | ruusukkeilta |
| allatiivi | ruusukkeelle | ruusukkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruusukkeena | ruusukkeina |
| translatiivi | ruusukkeeksi | ruusukkeiksi |
| abessiivi | ruusukkeetta | ruusukkeitta |
| instruktiivi | – | ruusukkein |
| komitatiivi | – | ruusukkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ruusukkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ruusuket- | |