ruusuke
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kukkaa muistuttava koriste
- Seinä on peittynyt koiranäyttelyistä saatuista ruusukkeista.
- Britanniassa konservatiivit käyttävät vaalikampanjoinnissa sinistä ruusuketta ja työväenpuolueen kannattajat punaista.
- (arkkitehtuuri) klassistisessa arkkitehtuurissa varsinkin sisäkatoissa käytetty kipsinen pyöreä, reliefimäinen koristekuvio; edellisen muusta materiaalista tehty jäljitelmä
- (kasvitiede) pyöreänä, kukkamaisena muodostelmana kasvavat lehdet
- rusetti
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈruːsukeˣ/
- tavutus: ruu‧su‧ke
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ruusuke | ruusukkeet |
genetiivi | ruusukkeen | ruusukkeiden ruusukkeitten |
partitiivi | ruusuketta | ruusukkeita |
akkusatiivi | ruusuke; ruusukkeen |
ruusukkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruusukkeessa | ruusukkeissa |
elatiivi | ruusukkeesta | ruusukkeista |
illatiivi | ruusukkeeseen | ruusukkeisiin ruusukkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruusukkeella | ruusukkeilla |
ablatiivi | ruusukkeelta | ruusukkeilta |
allatiivi | ruusukkeelle | ruusukkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruusukkeena | ruusukkeina |
translatiivi | ruusukkeeksi | ruusukkeiksi |
abessiivi | ruusukkeetta | ruusukkeitta |
instruktiivi | – | ruusukkein |
komitatiivi | – | ruusukkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ruusukkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ruusuket- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaJohdokset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- ruusuke Kielitoimiston sanakirjassa