ryntäät

Suomi

Substantiivi

ryntäät (41-J) (monikollinen)

1. hevosen rintaosa

   Ajanotto alkaa, kun hevosen ryntäät ylittävät lähtölinjan.

2. (puhekieltä) naisen rinnat

   Polvet nousi, ryntäät hyppi niin... (K. Kuuva: Lärvätsalo go go, 1966)

3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta rynnäs

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	–	ryntäät
genetiivi	–	ryntäiden ryntäitten
partitiivi	–	ryntäitä
akkusatiivi	–; –	ryntäät
sisäpaikallissijat
inessiivi	–	ryntäissä
elatiivi	–	ryntäistä
illatiivi	–	ryntäisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	–	ryntäillä
ablatiivi	–	ryntäiltä
allatiivi	–	ryntäille
muut sijamuodot
essiivi	–	ryntäinä
translatiivi	–	ryntäiksi
abessiivi	–	ryntäittä
instruktiivi	–	ryntäin
komitatiivi	–	ryntäine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ryntää-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	rynnäs-

Käännökset

1. hevosen rintaosa

englanti: breast

2. naisen rinnat

englanti: breasts, boobs

Aiheesta muualla

• ryntäät Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

ryntäät

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä rynnätä