Kasvojen ryppyjä
 
Ryppyjä takissa

Substantiivi

muokkaa

ryppy (1-B)

  1. pieni, usein epäesteettisenä pidetty poimu ihossa, kankaassa tms.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrypːy/, [ˈrʷypːy]
  • tavutus: ryp‧py

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ryppy rypyt
genetiivi rypyn ryppyjen
partitiivi ryppyä ryppyjä
akkusatiivi ryppy;
rypyn
rypyt
sisäpaikallissijat
inessiivi rypyssä rypyissä
elatiivi rypystä rypyistä
illatiivi ryppyyn ryppyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rypyllä rypyillä
ablatiivi rypyltä rypyiltä
allatiivi rypylle rypyille
muut sijamuodot
essiivi ryppynä ryppyinä
translatiivi rypyksi rypyiksi
abessiivi rypyttä rypyittä
instruktiivi rypyin
komitatiivi ryppyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rypy-
vahva vartalo ryppy-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • ryppy(jä) rakkaudessa/rakkauteen
    1. välien heikkenimen parisuhteessa
      Pertti tuli yksin juhliin. Lieneeköhän hänellä ja Pialla tullut ryppy rakkauteen?

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ryppy Kielitoimiston sanakirjassa