sääli
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
sääli (5)
- toisen olennon kärsimyksen tai mielipahan herättämä myötätunto
- nähdessään ihmisjoukot hän tunsi sääliä heitä kohtaan, koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä kuin lampaat ilman paimenta (Matt. 9:36, UM 1984)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsæːli/
- tavutus: sää‧li
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sääli | säälit |
| genetiivi | säälin | säälien (säälein) |
| partitiivi | sääliä | säälejä |
| akkusatiivi | sääli; säälin |
säälit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säälissä | sääleissä |
| elatiivi | säälistä | sääleistä |
| illatiivi | sääliin | sääleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säälillä | sääleillä |
| ablatiivi | sääliltä | sääleiltä |
| allatiivi | säälille | sääleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säälinä | sääleinä |
| translatiivi | sääliksi | sääleiksi |
| abessiivi | säälittä | sääleittä |
| instruktiivi | – | säälein |
| komitatiivi | – | sääleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sääli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
slaavilainen laina[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: säälitön, säälimätön, säälitelty, säälitty, säälivä, säälittävä
- adverbit: säälien, säälimättä, säälittä
- substantiivit: sääliminen
- verbit: säälittää, sääliä
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- sääli Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 366. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.