Substantiivi

muokkaa

säästö (1)[1]

  1. tulojen ja kulutuksen erotuksena talteen jäänyt raha tai muu raha-arvoinen hyödyke

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsæːst̪ø/
  • tavutus: sääs‧tö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säästö säästöt
genetiivi säästön säästöjen
partitiivi säästöä säästöjä
akkusatiivi säästö;
säästön
säästöt
sisäpaikallissijat
inessiivi säästössä säästöissä
elatiivi säästöstä säästöistä
illatiivi säästöön säästöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi säästöllä säästöillä
ablatiivi säästöltä säästöiltä
allatiivi säästölle säästöille
muut sijamuodot
essiivi säästönä säästöinä
translatiivi säästöksi säästöiksi
abessiivi säästöttä säästöittä
instruktiivi säästöin
komitatiivi säästöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo säästö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ajansäästö, energiansäästö, rahansäästö, säästöbudjetti, säästökassa, säästökorko, säästöliekki, säästölipas, säästöluokka, säästöohjelma, säästöpakkaus, säästöpankki, säästöpato, säästöporsas, säästöpossu, säästöpuu, säästöraha, säästötili, säästövakuutus, säästövapaa, tilansäästö

Aiheesta muualla

muokkaa
  • säästö Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 297, 299 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1