säilö

Suomi

Substantiivi

säilö (1)

säilytyspaikka
(arkikieltä) putka, pidätys; turvasäilö

Ääntäminen

IPA: /ˈsæi̯lø/
tavutus: säi‧lö

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	säilö	säilöt
genetiivi	säilön	säilöjen
partitiivi	säilöä	säilöjä
akkusatiivi	säilö; säilön	säilöt
sisäpaikallissijat
inessiivi	säilössä	säilöissä
elatiivi	säilöstä	säilöistä
illatiivi	säilöön	säilöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	säilöllä	säilöillä
ablatiivi	säilöltä	säilöiltä
allatiivi	säilölle	säilöille
muut sijamuodot
essiivi	säilönä	säilöinä
translatiivi	säilöksi	säilöiksi
abessiivi	säilöttä	säilöittä
instruktiivi	–	säilöin
komitatiivi	–	säilöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	säilö-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. säilytyspaikka

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

putka

Yhdyssanat

kesäsäilö, laakasäilö, matkatavarasäilö, säilörehu, säilöönotto, talvisäilö, tavarasäilö, turvasäilö, vaatesäilö, yösäilö

Aiheesta muualla

säilö Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

säilö

(taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä säilöä
(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä säilöä
(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä säilöä