sälli
Katso myös: Salli, salli |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasälli (5)
- (arkikieltä) poika, mies; hampuusi, jätkä
- On kuin mikäkin sälli.
- Mitä sällit?
- (vanhahtava, murteellinen) kisälli
- sepän sälli
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsælːi/
- tavutus: säl‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sälli | sällit |
genetiivi | sällin | sällien (sällein) |
partitiivi | sälliä | sällejä |
akkusatiivi | sälli; sällin |
sällit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sällissä | sälleissä |
elatiivi | sällistä | sälleistä |
illatiivi | sälliin | sälleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sällillä | sälleillä |
ablatiivi | sälliltä | sälleiltä |
allatiivi | sällille | sälleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sällinä | sälleinä |
translatiivi | sälliksi | sälleiksi |
abessiivi | sällittä | sälleittä |
instruktiivi | – | sällein |
komitatiivi | – | sälleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sälli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- sisäsuomalaismurteista stadin slangiin siirtynyt sana[1]
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- sälli Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Heikki Paunonen: "Stadin slangi historiallisena, kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä", Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja, s. 30. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23239-4.