saaga
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
saaga (9)
- viikinkien sankariteoista ja henkilöistä kertova eeppinen kertomus
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsɑːgɑ/, [ˈsɑːɡɑ]
- tavutus: saa‧ga
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | saaga | saagat |
| genetiivi | saagan | saagojen (saagain) |
| partitiivi | saagaa | saagoja |
| akkusatiivi | saaga; saagan |
saagat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | saagassa | saagoissa |
| elatiivi | saagasta | saagoista |
| illatiivi | saagaan | saagoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | saagalla | saagoilla |
| ablatiivi | saagalta | saagoilta |
| allatiivi | saagalle | saagoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | saagana | saagoina |
| translatiivi | saagaksi | saagoiksi |
| abessiivi | saagatta | saagoitta |
| instruktiivi | – | saagoin |
| komitatiivi | – | saagoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | saaga- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |