Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

salaus (39)

  1. se, miten jokin on salattu; salakirjoitus
    murtaa salaus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsɑlɑus/ tai /ˈsɑlɑu̯s/
  • tavutus: sa‧la‧us / sa‧laus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi salaus salaukset
genetiivi salauksen salausten
salauksien
partitiivi salausta salauksia
akkusatiivi salaus;
salauksen
salaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi salauksessa salauksissa
elatiivi salauksesta salauksista
illatiivi salaukseen salauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi salauksella salauksilla
ablatiivi salaukselta salauksilta
allatiivi salaukselle salauksille
muut sijamuodot
essiivi salauksena salauksina
translatiivi salaukseksi salauksiksi
abessiivi salauksetta salauksitta
instruktiivi salauksin
komitatiivi salauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo salaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
salaus-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta salata (sala- + -us)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • salaus Kielitoimiston sanakirjassa