salaus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasalaus (39)
- se, miten jokin on salattu; salakirjoitus
- murtaa salaus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsɑlɑus/ tai /ˈsɑlɑu̯s/
- tavutus: sa‧la‧us / sa‧laus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | salaus | salaukset |
| genetiivi | salauksen | salausten salauksien |
| partitiivi | salausta | salauksia |
| akkusatiivi | salaus; salauksen |
salaukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | salauksessa | salauksissa |
| elatiivi | salauksesta | salauksista |
| illatiivi | salaukseen | salauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | salauksella | salauksilla |
| ablatiivi | salaukselta | salauksilta |
| allatiivi | salaukselle | salauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | salauksena | salauksina |
| translatiivi | salaukseksi | salauksiksi |
| abessiivi | salauksetta | salauksitta |
| instruktiivi | – | salauksin |
| komitatiivi | – | salauksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | salaukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
salaus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. se, miten jokin on salattu; salakirjoitus
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- salaus Kielitoimiston sanakirjassa