Wikipedia
Katso artikkeli Sametti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Sametti

Substantiivi muokkaa

sametti (5-C)

  1. kangaslaatu, jossa on lyhyt ja tiheä nukkapinta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsɑmet̪ːi/
  • tavutus: sa‧met‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sametti sametit
genetiivi sametin samettien
(samettein)
partitiivi samettia sametteja
akkusatiivi sametti;
sametin
sametit
sisäpaikallissijat
inessiivi sametissa sameteissa
elatiivi sametista sameteista
illatiivi samettiin sametteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sametilla sameteilla
ablatiivi sametilta sameteilta
allatiivi sametille sameteille
muut sijamuodot
essiivi samettina sametteina
translatiivi sametiksi sameteiksi
abessiivi sametitta sameteitta
instruktiivi sametein
komitatiivi sametteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sameti-
vahva vartalo sametti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

ruotsin sanasta sammet, sameet, muinaisruotsin < keskialasaksan sammet, sammit < muinaisranskan samit < keskiajan latinan sanasta samitum, sametum, examitum, xamitum < muinaiskreikan sanasta x (ksámẽtos), ἑξάμιτος (heksámitos) ’kuusiniitinen[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kiiltosametti, sametinhieno, sametinpehmeä, samettikangas, samettikukka, samettiminkki, samettinukka, samettipiisami, samettipuku, samettisilmä, samettitatti, samettityyny, samettivallankumous, samettivelli, silkkisametti, trikoosametti, vakosametti

Aiheesta muualla muokkaa

  • sametti Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.