samoaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasamoaminen (38)
- teonnimi verbistä samota
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | samoaminen | samoamiset |
genetiivi | samoamisen | samoamisten samoamisien |
partitiivi | samoamista | samoamisia |
akkusatiivi | samoaminen; samoamisen |
samoamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | samoamisessa | samoamisissa |
elatiivi | samoamisesta | samoamisista |
illatiivi | samoamiseen | samoamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | samoamisella | samoamisilla |
ablatiivi | samoamiselta | samoamisilta |
allatiivi | samoamiselle | samoamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | samoamisena (samoamisna) |
samoamisina |
translatiivi | samoamiseksi | samoamisiksi |
abessiivi | samoamisetta | samoamisitta |
instruktiivi | – | samoamisin |
komitatiivi | – | samoamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | samoamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
samoamis- |