saostuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasaostuminen
- aineen erottuminen liuoksesta kiinteään muotoon saostumana tai sakkana
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | saostuminen | saostumiset |
genetiivi | saostumisen | saostumisten saostumisien |
partitiivi | saostumista | saostumisia |
akkusatiivi | saostuminen; saostumisen |
saostumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | saostumisessa | saostumisissa |
elatiivi | saostumisesta | saostumisista |
illatiivi | saostumiseen | saostumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | saostumisella | saostumisilla |
ablatiivi | saostumiselta | saostumisilta |
allatiivi | saostumiselle | saostumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | saostumisena (saostumisna) |
saostumisina |
translatiivi | saostumiseksi | saostumisiksi |
abessiivi | saostumisetta | saostumisitta |
instruktiivi | – | saostumisin |
komitatiivi | – | saostumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | saostumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
saostumis- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. saostuminen
|
|