Wikipedia
Katso artikkeli Liuos Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

liuos (39)

  1. (kemia) seos jossa kaksi tai useampi aine ovat sekoittuneet muodostaen yhtenäisen faasin
    Yskänlääkeliuos on veden, sorbitolin ja vaikuttavien aineosien liuos.
    Liuoksen ainehiukkaset eivät ole havaittavissa edes mikroskoopilla eivätkä saostu liuoksen seistessä suljetussa astiassa.
    Metalliseokset ovat kiinteän tilan liuoksia.

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi liuos liuokset
genetiivi liuoksen liuosten
liuoksien
partitiivi liuosta liuoksia
akkusatiivi liuos;
liuoksen
liuokset
sisäpaikallissijat
inessiivi liuoksessa liuoksissa
elatiivi liuoksesta liuoksista
illatiivi liuokseen liuoksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi liuoksella liuoksilla
ablatiivi liuokselta liuoksilta
allatiivi liuokselle liuoksille
muut sijamuodot
essiivi liuoksena liuoksina
translatiivi liuokseksi liuoksiksi
abessiivi liuoksetta liuoksitta
instruktiivi liuoksin
komitatiivi liuoksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

Sanaa (muodossa liuvos) käytti ensimmäisenä Julius Krohn vuonna 1860 julkaisemassaan luettelossa Kemiallisia Tiedesanoja.[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

alkoholiliuos, alunaliuos, haudeliuos, jäteliuos, keittosuolaliuos, kolloidiliuos, liuoslasku, pesuliuos, puskuriliuos, ravinneliuos, ravintoliuos, ruiskeliuos, saippualiuos, soodaliuos, suolaliuos, vesiliuos, viskoosiliuos, väriliuos

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • liuos Kielitoimiston sanakirjassa
  • liuos Tieteen termipankissa

ÄlvdalskaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

liuos n.

  1. valo

EtymologiaMuokkaa

  • samanmerkityksisestä muinaisnorjan sanasta ljós < germaanisen kantakielen sanasta *leuhsą

ViitteetMuokkaa

  1. Lari Kauppinen: Alkuainesanaston tiimoilta: Vanhoja suomenkielisiä nimityksiä. Terminfo, 1993, nro 4, s. 14. Artikkelin verkkoversio (PDF). (Lähteessä vuosiluvuksi sanotaan 1862.)