Katso myös: säppi

Substantiivi

muokkaa

sappi (7-B)

Katso artikkeli Sappi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. sappineste, tummanvihreästä kellertävään, tahmea ja kitkeränmakuinen maksan erittämä ruoansulatukseen liittyvä neste
  2. (arkikieltä) sappirakko
  3. mikä tahansa sappien suvun (Centaurium) kasvi
  4. päivän sappi kehä auringon ympärillä[1]

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑpːi/
  • tavutus: sap‧pi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sappi sapet
genetiivi sapen sappien
(sappein)
partitiivi sappea sappia
akkusatiivi sappi;
sapen
sapet
sisäpaikallissijat
inessiivi sapessa sapissa
elatiivi sapesta sapista
illatiivi sappeen sappiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sapella sapilla
ablatiivi sapelta sapilta
allatiivi sapelle sapille
muut sijamuodot
essiivi sappena sappina
translatiivi sapeksi sapiksi
abessiivi sapetta sapitta
instruktiivi sapin
komitatiivi sappine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sape-
vahva vartalo sappe-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

[1] sappineste: suomalais-ugrilaisesta kantakielestä[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

auringonsappi, kuunsappi, päivänsappi, rantasappi, sapenjohdin, sappihappo, sappikivi, sappineste, sappirakko, sappitatti, sappitie, sappivalmuska

Idiomit

muokkaa
  • sappi kiehuu — suututtaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sappi Kielitoimiston sanakirjassa

Italia

muokkaa

sappi

  1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sapere

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. sappi.
  2. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)