Redirect arrow without text.svg
Katso myös: sättumus


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

sattumus (39)

  1. (ihmisen toiminnasta aiheutuva) suunnittelematon yksittäinen tapaus

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈsɑt̪t̪umus/
  • tavutus: sat‧tu‧mus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sattumus sattumukset
genetiivi sattumuksen sattumusten
sattumuksien
partitiivi sattumusta sattumuksia
akkusatiivi sattumus;
sattumuksen
sattumukset
sisäpaikallissijat
inessiivi sattumuksessa sattumuksissa
elatiivi sattumuksesta sattumuksista
illatiivi sattumukseen sattumuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sattumuksella sattumuksilla
ablatiivi sattumukselta sattumuksilta
allatiivi sattumukselle sattumuksille
muut sijamuodot
essiivi sattumuksena sattumuksina
translatiivi sattumukseksi sattumuksiksi
abessiivi sattumuksetta sattumuksitta
instruktiivi sattumuksin
komitatiivi sattumuksine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa