Wikipedia
Katso artikkeli Savupiippu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Savupiippu

Substantiivi

muokkaa

savupiippu (1)

  1. talon tulisijan hormin se osa, joka ulottuu ulkokaton yläpuolelle
  2. teollisuuslaitoksen tai voimalaitoksen tornimainen rakenne, jonka tarkoituksena on levittää palokaasut kauemmas ja laajemmalle alueelle

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑʋuˌpiːpːu/
  • tavutus: sa‧vu‧piip‧pu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi savupiippu savupiiput
genetiivi savupiipun savupiippujen
partitiivi savupiippua savupiippuja
akkusatiivi savupiippu;
savupiipun
savupiiput
sisäpaikallissijat
inessiivi savupiipussa savupiipuissa
elatiivi savupiipusta savupiipuista
illatiivi savupiippuun savupiippuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi savupiipulla savupiipuilla
ablatiivi savupiipulta savupiipuilta
allatiivi savupiipulle savupiipuille
muut sijamuodot
essiivi savupiippuna savupiippuina
translatiivi savupiipuksi savupiipuiksi
abessiivi savupiiputta savupiipuitta
instruktiivi savupiipuin
komitatiivi savupiippuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo savupiipu-
vahva vartalo savupiippu-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista savu ja piippu

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

korsteeni, piippu, pakoputki, savuhormi, savutorvi

Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa