seisonta

Suomi

Substantiivi

seisonta (9-J)

seisominen
(metsästys) tilanne jossa ajettava saaliseläin ei enää pakene koiraa

Ääntäminen

IPA: /ˈsei̯sont̪ɑ/
tavutus: sei‧son‧ta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	seisonta	seisonnat
genetiivi	seisonnan	seisontojen (seisontain)
partitiivi	seisontaa	seisontoja
akkusatiivi	seisonta; seisonnan	seisonnat
sisäpaikallissijat
inessiivi	seisonnassa	seisonnoissa
elatiivi	seisonnasta	seisonnoista
illatiivi	seisontaan	seisontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	seisonnalla	seisonnoilla
ablatiivi	seisonnalta	seisonnoilta
allatiivi	seisonnalle	seisonnoille
muut sijamuodot
essiivi	seisontana	seisontoina
translatiivi	seisonnaksi	seisonnoiksi
abessiivi	seisonnatta	seisonnoitta
instruktiivi	–	seisonnoin
komitatiivi	–	seisontoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	seisonna-
vahva vartalo	seisonta-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. seisominen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

haaraseisonta, käsilläseisonta, käsinseisonta, polviseisonta, päälläseisonta, seisonta-aika, seisontahaukku, seisontajarru, seisontatuki, seisontavalo, vaakaseisonta, varpaillaseisonta, varvasseisonta

Aiheesta muualla

seisonta Kielitoimiston sanakirjassa