seisova
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaseisova (10) (komparatiivi seisovampi, superlatiivi seisovin) (taivutus [luo])
- sellainen joka seisoo
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsei̯soʋɑ/
- tavutus: sei‧so‧va
Käännökset
muokkaa1. sellainen joka seisoo
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- seisova Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaaseisova
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä seisoa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | seisova | seisovat |
genetiivi | seisovan | seisovien (seisovain) |
partitiivi | seisovaa | seisovia |
akkusatiivi | seisova; seisovan | seisovat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | seisovassa | seisovissa |
elatiivi | seisovasta | seisovista |
illatiivi | seisovaan | seisoviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | seisovalla | seisovilla |
ablatiivi | seisovalta | seisovilta |
allatiivi | seisovalle | seisoville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | seisovana | seisovina |
translatiivi | seisovaksi | seisoviksi |
abessiivi | seisovatta | seisovitta |
instruktiivi | – | seisovin |
komitatiivi | – | seisovine |