selkeytys

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

selkeytys (39)

  1. selkeyttäminen; selkiytys

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi selkeytys selkeytykset
genetiivi selkeytyksen selkeytysten
selkeytyksien
partitiivi selkeytystä selkeytyksiä
akkusatiivi selkeytys;
selkeytyksen
selkeytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi selkeytyksessä selkeytyksissä
elatiivi selkeytyksestä selkeytyksistä
illatiivi selkeytykseen selkeytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi selkeytyksellä selkeytyksillä
ablatiivi selkeytykseltä selkeytyksiltä
allatiivi selkeytykselle selkeytyksille
muut sijamuodot
essiivi selkeytyksenä selkeytyksinä
translatiivi selkeytykseksi selkeytyksiksi
abessiivi selkeytyksettä selkeytyksittä
instruktiivi selkeytyksin
komitatiivi selkeytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo selkeytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
selkeytys-

EtymologiaMuokkaa

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa