semantiikka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (kielitiede) merkitysoppi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsemɑnˌt̪iːkːɑ/
- tavutus: se‧man‧tiik‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | semantiikka | semantiikat |
genetiivi | semantiikan | semantiikkojen (semantiikkain) |
partitiivi | semantiikkaa | semantiikkoja |
akkusatiivi | semantiikka; semantiikan |
semantiikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | semantiikassa | semantiikoissa |
elatiivi | semantiikasta | semantiikoista |
illatiivi | semantiikkaan | semantiikkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | semantiikalla | semantiikoilla |
ablatiivi | semantiikalta | semantiikoilta |
allatiivi | semantiikalle | semantiikoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | semantiikkana | semantiikkoina |
translatiivi | semantiikaksi | semantiikoiksi |
abessiivi | semantiikatta | semantiikoitta |
instruktiivi | – | semantiikoin |
komitatiivi | – | semantiikkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | semantiika- | |
vahva vartalo | semantiikka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaapragmatiikka, semanttinen, semasiologia, semiotiikka
Aiheesta muualla
muokkaa- semantiikka Kielitoimiston sanakirjassa
- semantiikka Tieteen termipankissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A