semiootikko
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsemiˌoːt̪ikːo/
- tavutus: se‧mi‧oo‧tik‧ko
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | semiootikko | semiootikot |
| genetiivi | semiootikon | semiootikkojen |
| partitiivi | semiootikkoa | semiootikkoja |
| akkusatiivi | semiootikko; semiootikon |
semiootikot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | semiootikossa | semiootikoissa |
| elatiivi | semiootikosta | semiootikoista |
| illatiivi | semiootikkoon | semiootikkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | semiootikolla | semiootikoilla |
| ablatiivi | semiootikolta | semiootikoilta |
| allatiivi | semiootikolle | semiootikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | semiootikkona | semiootikkoina |
| translatiivi | semiootikoksi | semiootikoiksi |
| abessiivi | semiootikotta | semiootikoitta |
| instruktiivi | – | semiootikoin |
| komitatiivi | – | semiootikkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | semiootiko- | |
| vahva vartalo | semiootikko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. semiotiikan tutkija
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- semiootikko Kielitoimiston sanakirjassa