Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sepittäjä (10)

  1. henkilö, joka sepittää jotakin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsepit̪ˌt̪æjæ/
  • tavutus: se‧pit‧tä‧jä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sepittäjä sepittäjät
genetiivi sepittäjän sepittäjien
(sepittäjäin)
partitiivi sepittäjää sepittäjiä
akkusatiivi sepittäjä;
sepittäjän
sepittäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi sepittäjässä sepittäjissä
elatiivi sepittäjästä sepittäjistä
illatiivi sepittäjään sepittäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sepittäjällä sepittäjillä
ablatiivi sepittäjältä sepittäjiltä
allatiivi sepittäjälle sepittäjille
muut sijamuodot
essiivi sepittäjänä sepittäjinä
translatiivi sepittäjäksi sepittäjiksi
abessiivi sepittäjättä sepittäjittä
instruktiivi sepittäjin
komitatiivi sepittäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sepittäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa