sepittäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasepittäjä (10)
- henkilö, joka sepittää jotakin
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsepit̪ˌt̪æjæ/
- tavutus: se‧pit‧tä‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sepittäjä | sepittäjät |
genetiivi | sepittäjän | sepittäjien (sepittäjäin) |
partitiivi | sepittäjää | sepittäjiä |
akkusatiivi | sepittäjä; sepittäjän |
sepittäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sepittäjässä | sepittäjissä |
elatiivi | sepittäjästä | sepittäjistä |
illatiivi | sepittäjään | sepittäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sepittäjällä | sepittäjillä |
ablatiivi | sepittäjältä | sepittäjiltä |
allatiivi | sepittäjälle | sepittäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sepittäjänä | sepittäjinä |
translatiivi | sepittäjäksi | sepittäjiksi |
abessiivi | sepittäjättä | sepittäjittä |
instruktiivi | – | sepittäjin |
komitatiivi | – | sepittäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sepittäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka sepittää jotakin
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- sepittäjä Kielitoimiston sanakirjassa