Substantiivi

muokkaa

sesonki (5-G)

  1. omana sanana tai yhdyssanan alkuosana: vuosittain, kuukausittain tms. toistuva aikajakso, kausi kausivaihtelussa, jolloin matkailu, kaupankäynti tms. on vilkasta tai vilkkaimmillaan

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsesoŋki/
  • tavutus: se‧son‧ki

Etymologia

muokkaa

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sesonki sesongit
genetiivi sesongin sesonkien
(sesonkein)
partitiivi sesonkia sesonkeja
akkusatiivi sesonki;
sesongin
sesongit
sisäpaikallissijat
inessiivi sesongissa sesongeissa
elatiivi sesongista sesongeista
illatiivi sesonkiin sesonkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sesongilla sesongeilla
ablatiivi sesongilta sesongeilta
allatiivi sesongille sesongeille
muut sijamuodot
essiivi sesonkina sesonkeina
translatiivi sesongiksi sesongeiksi
abessiivi sesongitta sesongeitta
instruktiivi sesongein
komitatiivi sesonkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sesongi-
vahva vartalo sesonki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sesonki Kielitoimiston sanakirjassa