sidonta

Suomi

Substantiivi

sidonta (9)

se, että sidotaan
kengännauhojen sidonta
(urheilu) kamppailulajien liike tai ote, jolla vastustajan ruumiinosa sidotaan liikkumattomaksi
kirjan sivujen kiinnittäminen selkään
kukkakimpun niputtaminen narulla
kukkia ja sidontaa
aloilleen kiinnittäminen tai liikkeen rajoittaminen sadomasokismissa
sidontaa ja alistamista
(kielitiede) sandhi-ilmiö, jossa normaalisti ääntymättä jäävä sananloppuinen konsonantti äännetään seuraavan sanan alkaessa vokaalilla. Ranskan kieli on näistä tunnettu.

Ääntäminen

IPA: /ˈsidont̪ɑ/
tavutus: si‧don‧ta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sidonta	sidonnat
genetiivi	sidonnan	sidontojen (sidontain)
partitiivi	sidontaa	sidontoja
akkusatiivi	sidonta; sidonnan	sidonnat
sisäpaikallissijat
inessiivi	sidonnassa	sidonnoissa
elatiivi	sidonnasta	sidonnoista
illatiivi	sidontaan	sidontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sidonnalla	sidonnoilla
ablatiivi	sidonnalta	sidonnoilta
allatiivi	sidonnalle	sidonnoille
muut sijamuodot
essiivi	sidontana	sidontoina
translatiivi	sidonnaksi	sidonnoiksi
abessiivi	sidonnatta	sidonnoitta
instruktiivi	–	sidonnoin
komitatiivi	–	sidontoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	sidonna-
vahva vartalo	sidonta-
konsonantti- vartalo	-

6. kielitiede

ranska: liaison f.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

ristisidonta, sidontapaikka

Aiheesta muualla

sidonta Kielitoimiston sanakirjassa
sidonta Tieteen termipankissa
Artikkeli 3179 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=sidonta&oldid=4639987”