sijainen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaasijainen
- (yhdyssanan loppuna) jossakin sijassa oleva
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaSubstantiivi
muokkaasijainen (38)
- henkilö, joka toimii virassa varsinaisen henkilön puolesta väliaikaisesti
- erityisesti opettajan poissaolon vuoksi sijaistava henkilö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsijɑi̯nen/
- tavutus: si‧jai‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sijainen | sijaiset |
genetiivi | sijaisen | sijaisten sijaisien |
partitiivi | sijaista | sijaisia |
akkusatiivi | sijainen; sijaisen |
sijaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sijaisessa | sijaisissa |
elatiivi | sijaisesta | sijaisista |
illatiivi | sijaiseen | sijaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sijaisella | sijaisilla |
ablatiivi | sijaiselta | sijaisilta |
allatiivi | sijaiselle | sijaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sijaisena (sijaisna) |
sijaisina |
translatiivi | sijaiseksi | sijaisiksi |
abessiivi | sijaisetta | sijaisitta |
instruktiivi | – | sijaisin |
komitatiivi | – | sijaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sijaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sijais- |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaasijaisapu, sijaishallitus, sijaishoito, sijaishuolto, sijaiskoti, sijaisopettaja, sijaisperhe, sijaisvanhempi, viransijainen