simahdus

Suomi

Substantiivi

simahdus (39)

simahtaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈsimɑhdus/
tavutus: si‧mah‧dus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	simahdus	simahdukset
genetiivi	simahduksen	simahdusten simahduksien
partitiivi	simahdusta	simahduksia
akkusatiivi	simahdus; simahduksen	simahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	simahduksessa	simahduksissa
elatiivi	simahduksesta	simahduksista
illatiivi	simahdukseen	simahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	simahduksella	simahduksilla
ablatiivi	simahdukselta	simahduksilta
allatiivi	simahdukselle	simahduksille
muut sijamuodot
essiivi	simahduksena	simahduksina
translatiivi	simahdukseksi	simahduksiksi
abessiivi	simahduksetta	simahduksitta
instruktiivi	–	simahduksin
komitatiivi	–	simahduksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	simahdukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	simahdus-

Etymologia

verbi simahtaa (heikko vartalo simahd|a-) + johdin -us

Käännökset

1. simahtaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

simahdus Kielitoimiston sanakirjassa