Katso myös: Siru, širu

Substantiivi

muokkaa

siru (1)

  1. sirpale, pirstale, palanen
  2. mikrosiru

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi siru sirut
genetiivi sirun sirujen
partitiivi sirua siruja
akkusatiivi siru;
sirun
sirut
sisäpaikallissijat
inessiivi sirussa siruissa
elatiivi sirusta siruista
illatiivi siruun siruihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sirulla siruilla
ablatiivi sirulta siruilta
allatiivi sirulle siruille
muut sijamuodot
essiivi siruna siruina
translatiivi siruksi siruiksi
abessiivi sirutta siruitta
instruktiivi siruin
komitatiivi siruine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo siru-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • siru Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

siru

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta sir
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta sir
  3. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivimuoto sanasta sir