Wikipedia
Katso artikkeli Sitko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

sitko (1)[1]

  1. taikinaan syntyvä sitkeä rakenne sitä vaivattaessa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsit̪ko/
  • tavutus: sit‧ko

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sitko sitkot
genetiivi sitkon sitkojen
partitiivi sitkoa sitkoja
akkusatiivi sitko;
sitkon
sitkot
sisäpaikallissijat
inessiivi sitkossa sitkoissa
elatiivi sitkosta sitkoista
illatiivi sitkoon sitkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sitkolla sitkoilla
ablatiivi sitkolta sitkoilta
allatiivi sitkolle sitkoille
muut sijamuodot
essiivi sitkona sitkoina
translatiivi sitkoksi sitkoiksi
abessiivi sitkotta sitkoitta
instruktiivi sitkoin
komitatiivi sitkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sitko-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

sitkoaine

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sitko Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1