sitoutuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasitoutuminen
- vakaumuksellinen paneutuminen johonkin asiaan, usein myös suullisen tai kirjallisen sitoumuksen tekeminen
- Vaikeiden asioiden loppuunviemien edellyttää sitoutumista.
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sitoutuminen | sitoutumiset |
| genetiivi | sitoutumisen | sitoutumisten sitoutumisien |
| partitiivi | sitoutumista | sitoutumisia |
| akkusatiivi | sitoutuminen; sitoutumisen |
sitoutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sitoutumisessa | sitoutumisissa |
| elatiivi | sitoutumisesta | sitoutumisista |
| illatiivi | sitoutumiseen | sitoutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sitoutumisella | sitoutumisilla |
| ablatiivi | sitoutumiselta | sitoutumisilta |
| allatiivi | sitoutumiselle | sitoutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sitoutumisena (sitoutumisna) |
sitoutumisina |
| translatiivi | sitoutumiseksi | sitoutumisiksi |
| abessiivi | sitoutumisetta | sitoutumisitta |
| instruktiivi | – | sitoutumisin |
| komitatiivi | – | sitoutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sitoutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sitoutumis- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. sitoutuminen
|
|