sivakka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsiʋɑkːɑ/
- tavutus: si‧vak‧ka
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sivakka | sivakat |
| genetiivi | sivakan | sivakoiden sivakoitten sivakkojen (sivakkain) |
| partitiivi | sivakkaa | sivakoita sivakkoja |
| akkusatiivi | sivakka; sivakan |
sivakat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sivakassa | sivakoissa |
| elatiivi | sivakasta | sivakoista |
| illatiivi | sivakkaan | sivakkoihin sivakoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sivakalla | sivakoilla |
| ablatiivi | sivakalta | sivakoilta |
| allatiivi | sivakalle | sivakoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sivakkana | sivakkoina sivakoina |
| translatiivi | sivakaksi | sivakoiksi |
| abessiivi | sivakatta | sivakoitta |
| instruktiivi | – | sivakoin |
| komitatiivi | – | sivakoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sivaka- | |
| vahva vartalo | sivakka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: sivakoida
Viitteet
muokkaa- ↑ Mikko Korhonen: "Saamen kieli", Pikku jättiläinen, s. 695. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.