skeittaaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (puhekieltä) rullalautailun harrastaja; rullalautailija
- Skeittaaja suoritti temppuja rampilla.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈskei̯t̪ːɑːjɑ/
- tavutus: skeit‧taa‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | skeittaaja | skeittaajat |
genetiivi | skeittaajan | skeittaajien (skeittaajain) |
partitiivi | skeittaajaa | skeittaajia |
akkusatiivi | skeittaaja; skeittaajan |
skeittaajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | skeittaajassa | skeittaajissa |
elatiivi | skeittaajasta | skeittaajista |
illatiivi | skeittaajaan | skeittaajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | skeittaajalla | skeittaajilla |
ablatiivi | skeittaajalta | skeittaajilta |
allatiivi | skeittaajalle | skeittaajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | skeittaajana | skeittaajina |
translatiivi | skeittaajaksi | skeittaajiksi |
abessiivi | skeittaajatta | skeittaajitta |
instruktiivi | – | skeittaajin |
komitatiivi | – | skeittaajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | skeittaaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. (puhekieltä) rullalautailun harrastaja; rullalautailija
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- skeittaaja Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10