skiitta
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- ortodoksiseen luostariin kuuluva pieni sivuluostari tai erakkomaja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | skiitta | skiitat |
| genetiivi | skiitan | skiittojen (skiittain) |
| partitiivi | skiittaa | skiittoja |
| akkusatiivi | skiitta; skiitan |
skiitat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | skiitassa | skiitoissa |
| elatiivi | skiitasta | skiitoista |
| illatiivi | skiittaan | skiittoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | skiitalla | skiitoilla |
| ablatiivi | skiitalta | skiitoilta |
| allatiivi | skiitalle | skiitoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | skiittana | skiittoina |
| translatiivi | skiitaksi | skiitoiksi |
| abessiivi | skiitatta | skiitoitta |
| instruktiivi | – | skiitoin |
| komitatiivi | – | skiittoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | skiita- | |
| vahva vartalo | skiitta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- skiitta Kielitoimiston sanakirjassa