Substantiivi

muokkaa

soittelu (2)

  1. soitteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsoi̯t̪ːelu/
  • tavutus: soit‧te‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi soittelu soittelut
genetiivi soittelun soittelujen
soitteluiden
soitteluitten
partitiivi soittelua soitteluita
soitteluja
akkusatiivi soittelu;
soittelun
soittelut
sisäpaikallissijat
inessiivi soittelussa soitteluissa
elatiivi soittelusta soitteluista
illatiivi soitteluun soitteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi soittelulla soitteluilla
ablatiivi soittelulta soitteluilta
allatiivi soittelulle soitteluille
muut sijamuodot
essiivi soitteluna soitteluina
translatiivi soitteluksi soitteluiksi
abessiivi soittelutta soitteluitta
instruktiivi soitteluin
komitatiivi soitteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo soittelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi soitella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Anagrammit
muokkaa

isottelu, osittelu, teloitus

Aiheesta muualla

muokkaa