Wikipedia
Katso artikkeli Sorvi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Sorvi

Substantiivi

muokkaa

sorvi (5)

  1. pyörivän kappaleen työstöön käytettävä lastuavan työstön työkone, jossa paikallaan oleva terä irrottaa työstökohteesta materiaalia

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsorʋi/
  • tavutus: sor‧vi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sorvi sorvit
genetiivi sorvin sorvien
(sorvein)
partitiivi sorvia sorveja
akkusatiivi sorvi;
sorvin
sorvit
sisäpaikallissijat
inessiivi sorvissa sorveissa
elatiivi sorvista sorveista
illatiivi sorviin sorveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sorvilla sorveilla
ablatiivi sorvilta sorveilta
allatiivi sorville sorveille
muut sijamuodot
essiivi sorvina sorveina
translatiivi sorviksi sorveiksi
abessiivi sorvitta sorveitta
instruktiivi sorvein
komitatiivi sorveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sorvi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

jyrsin, koneistaminen, sorvaaja, sorvaaminen, sorvari, sorvata

Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

karusellisorvi, kärkisorvi, metallisorvi, puusorvi, pystysorvi, revolverisorvi, revolverosorvi, sorvinlastu, sorvinterä, sorvipenkki, sorvipölli, sorvitaltta

Idiomit

muokkaa
  • sorvin äärellä – (kuvaannollisesti) työpaikalla

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sorvi Kielitoimiston sanakirjassa