Wikipedia
Katso artikkeli Stout Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

stout (5)[1]

  1. tumma pintahiivaolut

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /st̪au̯t̪/
  • tavutus: stout

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi stout stoutit
genetiivi stoutin stoutien
(stoutein)
partitiivi stoutia stouteja
akkusatiivi stout;
stoutin
stoutit
sisäpaikallissijat
inessiivi stoutissa stouteissa
elatiivi stoutista stouteista
illatiivi stoutiin stouteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi stoutilla stouteilla
ablatiivi stoutilta stouteilta
allatiivi stoutille stouteille
muut sijamuodot
essiivi stoutina stouteina
translatiivi stoutiksi stouteiksi
abessiivi stoutitta stouteitta
instruktiivi stoutein
komitatiivi stouteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo stouti-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • stout Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

stout (komparatiivi stouter, superlatiivi stoutest)

  1. tanakka, pyylevä
  2. (konkr.) tukeva
  3. (kuv.) vankka
  4. jämäkkä, päättäväinen, luja

Substantiivi

muokkaa

stout (monikko stouts)

  1. stout

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5