sumuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasumuttaminen (38)
- teonnimi verbistä sumuttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sumuttaminen | sumuttamiset |
genetiivi | sumuttamisen | sumuttamisten sumuttamisien |
partitiivi | sumuttamista | sumuttamisia |
akkusatiivi | sumuttaminen; sumuttamisen |
sumuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sumuttamisessa | sumuttamisissa |
elatiivi | sumuttamisesta | sumuttamisista |
illatiivi | sumuttamiseen | sumuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sumuttamisella | sumuttamisilla |
ablatiivi | sumuttamiselta | sumuttamisilta |
allatiivi | sumuttamiselle | sumuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sumuttamisena (sumuttamisna) |
sumuttamisina |
translatiivi | sumuttamiseksi | sumuttamisiksi |
abessiivi | sumuttamisetta | sumuttamisitta |
instruktiivi | – | sumuttamisin |
komitatiivi | – | sumuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sumuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sumuttamis- |