suolakurkku
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- suolaamalla säilötty avomaankurkku
- (arkikieltä) maustekurkku
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsuo̯lɑˌkurkːu/
- tavutus: suo‧la‧kurk‧ku
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suolakurkku | suolakurkut |
genetiivi | suolakurkun | suolakurkkujen |
partitiivi | suolakurkkua | suolakurkkuja |
akkusatiivi | suolakurkku; suolakurkun |
suolakurkut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suolakurkussa | suolakurkuissa |
elatiivi | suolakurkusta | suolakurkuista |
illatiivi | suolakurkkuun | suolakurkkuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suolakurkulla | suolakurkuilla |
ablatiivi | suolakurkulta | suolakurkuilta |
allatiivi | suolakurkulle | suolakurkuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suolakurkkuna | suolakurkkuina |
translatiivi | suolakurkuksi | suolakurkuiksi |
abessiivi | suolakurkutta | suolakurkuitta |
instruktiivi | – | suolakurkuin |
komitatiivi | – | suolakurkkuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | suolakurku- | |
vahva vartalo | suolakurkku- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- suolakurkku Kielitoimiston sanakirjassa