suomentaja
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
suomentaja (10)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsuo̯menˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: suo‧men‧ta‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suomentaja | suomentajat |
| genetiivi | suomentajan | suomentajien (suomentajain) |
| partitiivi | suomentajaa | suomentajia |
| akkusatiivi | suomentaja; suomentajan |
suomentajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suomentajassa | suomentajissa |
| elatiivi | suomentajasta | suomentajista |
| illatiivi | suomentajaan | suomentajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suomentajalla | suomentajilla |
| ablatiivi | suomentajalta | suomentajilta |
| allatiivi | suomentajalle | suomentajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suomentajana | suomentajina |
| translatiivi | suomentajaksi | suomentajiksi |
| abessiivi | suomentajatta | suomentajitta |
| instruktiivi | – | suomentajin |
| komitatiivi | – | suomentajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suomentaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. kääntäjä, joka suomentaa tai on suomentanut jonkin
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- suomentaja Kielitoimiston sanakirjassa
- suomentaja Tieteen termipankissa