suonikohju
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasuonikohju (1)
- (patologia) sairaalloinen laskimon laajentuma tavallisesti sääressä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsuo̯niˌkohju/
- tavutus: suo‧ni‧koh‧ju
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suonikohju | suonikohjut |
genetiivi | suonikohjun | suonikohjujen |
partitiivi | suonikohjua | suonikohjuja |
akkusatiivi | suonikohju; suonikohjun |
suonikohjut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suonikohjussa | suonikohjuissa |
elatiivi | suonikohjusta | suonikohjuista |
illatiivi | suonikohjuun | suonikohjuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suonikohjulla | suonikohjuilla |
ablatiivi | suonikohjulta | suonikohjuilta |
allatiivi | suonikohjulle | suonikohjuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suonikohjuna | suonikohjuina |
translatiivi | suonikohjuksi | suonikohjuiksi |
abessiivi | suonikohjutta | suonikohjuitta |
instruktiivi | – | suonikohjuin |
komitatiivi | – | suonikohjuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suonikohju- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista suoni ja kohju
Käännökset
muokkaa1. laskimon laajentuma
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- suonikohju Kielitoimiston sanakirjassa